Hidasta on. En usko niinkään renkaiden vievän vauhtia vaan pikemminkin rynkyttävä epätasainen jäätynyt lumen peittämä tienpinta syö rullausta varsin tehokkaasti. Vauhti putoaa huimaavaan 5 km:n kokemuksen perusteella 5-10 km/h verrattuna kesävauhtiin. Puhtaalla maantiellä sitten tietysti vähemmän. Jännä nähdä miten pyörä kestää rynkytyksen, jos saan edes jonkilaisen kilometrimäärän kerättyä talvisilla teillä.
Nasta pitivät hyvin, mutta kyllä takarenkaan saa sutaisemaan, mutta ei aivan tyhjää. Meno jatkuu vaikka rengas menettää terävimmän otteensa, tämähän on tuttu ilmiö autopuolelta.
Fleece takki oli lämmin, mutta liian paksu, ylämäessä puuskuttaessa tuli aika ahdistunut olo kun ei saanut täysin vapaasti hengitettyä. Puuskutuksen varsinainen syy oli kuitenkin se, että halusin mennä heittämällä ohi eräästä työmatkapyöräilijästä. Näytti siltä, että ei se maastopyöräkään kovin kovaa kulje lämpimät pyöräilyvaatteet päällä, tai sitten hän halusi välttää hikoilua.
Testi on tehty, nyt voinkin odotella yöllä iskevää lumimyräkkää ja ehkä torstaina käydä sitten toisella lenkillä pitkin vasta-aurattuja teitä. Sen verran raskaampaa homma on, että lyhyempikin lenkki riittää kuntoiluksi - eipä tarvitse suunnitella 100 km lenkkejä näin talvikaudella.
Mittarissa on nyt 821 km.
P.S. Kahdesti puhjenneestä oikeasta kesäeturenkaasta löytyi vajaan millimetrin kokoinen reikä. Siellä lienee majaillut lasin- tai kivensiru juuri sen verran syvällä, ettei tökännyt sormeen kun kokeilin. Ensikerralla otan kumin kokonaan pois ja taivuttelen sisäpintaa niin, että varmasti huomaan kaikki roskat. Toisaalta, ensikesäksi hommaan pistosuojatut renkaat.
