Mittarissa on nyt 460 km.
Paha juttu, joka tänään sattui oli se, että penkki hajosi. En oikein tiedä missä vaiheessa se hajosi, mutta kun palasin munkkikahvilta Puutossalmen lossilla, niin huomasin asian. Penkkiin oli tullut murtuma kolmeen kohtaan. Kaksi yläpään kiinnitysalueelle ja yksi vasempaan reunaan istuinalueen takaosaan, joka joutuu kuormitukselle kun pyörään astuu sisään. Siinä kohtaa siis selkänoja lähtee kaartaamaan ylöspäin ja istuinalue loppuu. Epäilen penkin olleen aluenperin liian tiukalla kahden kiinityspisteensä välissä ja kun sitten tälläinen vajaat 120 kg painava romuluinen otus astuu penkin päälle niin kovillehan se joutuu.
Kuvassa näkyvät alumiinin vauriot johtuvat siitä, että en ensin älynnyt palkin alapinnalla olevaa pulttia, joka piti tietysti myös löysätä. Ensin avasin vain yläpuolen pulttia ja sitten rupesin takomaan penkkiä taaksepäin. Älysin asian oikean laidan vasta, kun näin Mangon sisään kumarrellessani etupään poljinpaketin olevan samalla lailla kiinni, ja siellä sekä ala että yläpinnalla oli kuusikolopultti. Ja avot, kun työnsin sormeni palkin ja korin pohjan väliin, niin sieltähän se pultti löytyi ja säätökin onnistui sen löysäämisen jälkeen helposti.
Kaunis asia on se, että kun lähetin kuvat ja kertomuksen Davidille Ligfietsgaragelle, niin vartissa tuli vastaus, jossa hän sanoi, että laittavat uuden penkin tulemaan kunhan ensin tekevät sen. Pistävät kevlaria vahvikkeeksi, niin johan pitäisi kestää.
Kyllä elämä on ihanaa!
