Takavalo palaa kun etuvalokin, ja tässä tapauksessa tietysti riittää, että toinen etuvaloista on päällä.
Ilmeisesti LED valot, olen niin varma kuins siitä voi olla ilman, että näkee varsinaista polttimoa. Valonlähde on piilossa umpion yläreunassa, josta valo heijastuu alakautta eteen. Valo on hieman sinervää ja erittäin kirkasta, joten halogeeniltä se ei vaikuta. Pieni akku ei kauaa jaksaisikaan halogeenipolttimoita polttaa.
Perävetokoukku vaikuttaa asialliselta. Peräkärryni on vielä kokoamatta laatikossa, joten en pääse testaamaan.
Aukkopeitteen etuosa, jota voidaan käyttää ajaessa, menee "keulapellin" alle jemmaan. Se kiinnittyy kahdella tarralla ja leveä osa kiilautuu samalla korin yläosan ja alaosan kiinnityssauman yläpuolelle. Sieltä peitteen saa tarvitteassa esiin ajon aikana sadekuuron yllättäessä. Suoja-asennossa tarroja on kiinni viisi kappaletta, leveät tarranauhat ovat niittien kohdalla. Tarrojen kiinnitys kangaspäällysteiseen vaahtomuoviin vaikuttaa tukevalta. Vastinkappaleet on liimattu koriin. "Piipunhattu" on erillinen osa, joka on kiinni edestä isommassa peitteessä ja periaatteessa se on kiinni takaosastaankin, kuten seuraavassa kuvassa näkyy.
Ja miksiköhän ei tarranauhan pätkää ole ommeltu kiinni, kuten kuvasta näkyy se on jo irtoamassa. En ymmärrä kuka voi ajatella, että liima pitäisi tarranauhan kiinni kankaassa, joka päällystää vaahtomuovia. Muutenkin "aukkopeite" voisi olla 2 cm pidempi, kuten tästä kuvasta näkyy ei tarra oikein yllä pääntuen alaosassa olevaan vastinkappaaleeseensa. Odotan kiinnostuneena ensimmäistä kunnon sadetta.
Ohjaustanko on varsin mukava käyttää. Keltainen naru menee soittokelloon. Jarruvipu on kiilattu parkkiasentoon, poikittainen pieni metallitikku, joka näkyy seuraavassakin kuvassa.
Tässä kuvassa näkyy parhaiten vilkkuvipu ja punainen sähköisen torven nappi. Lisäksi kuvassa näkyy etupään vaihtajan vipu, joka on juuri ja juuri oikeassa kohtaa, jotta sitä ei käytä vahingossa polvella.
Tässä näkyy valojen korkeutta säätävä vipu. Punaisen napin merkitystä en ole vielä selvittänyt, ilmeisesti se voisi olla jonkilainen huomiovalonappi.
Lasikuitupenkki nousee irti toisesta päästään ja silloin pääsee käsiksi takaosaan. Ketjulinjaston kuoppa on paikka, jonne kaikki pienet esinee valuvat, eikä niitä saa kovin helposti pois sieltä. Löysin yhden irtomutterin etsiessäni kuusikolokärkeä, jonka olin tiputtanut näpeistäni ja se tietysti heti pomppi kaikkein hankalimpaan paikkaan. Mutteri oli ilmeisesti pudonnut pajalla katteen yläosaa kiinnitettäessä.
Tässä mukana tullut pumppu, se on erittäin kevyt, ei mitenkään erityisen tukeva, mutta erittäin hyvä pumpata. Painemittaria ei ole, mutta rengasrikkotilanteessa ei sillä niin väliä olekkaan.
